Vuosi 2014



Hullua kuinka tää vuosi meni nopeasti. Vaikka vuosi 2014 alkoikin suht huonosti, niin loppuvuosi on mennyt aivan loistavasti! Alkukeväällä tuntui, että kaikki asiat meni niin päin mäntyä. Onneksi virheistä oppii ja ainut suunta pohjalta on ylöspäin! Pikku hiljaa asiat lähti parempaan suuntaan. Tuntui, että pitkästä aikaa tiesin kuka mä oon ja mitä mä haluun. Loppukevät oli hullua kiirettä kun ensiksi aloitin huhtikuussa työt Hesburgerissa ja toukokuussa sain ajokortin sekä valmistuin kuva-artesaaniksi.

Kesällä mun elämään ilmesty Pyry, josta oli tullu mulle kevään aikana koko ajan tärkeempi ihminen. Kaikki vaan luisti omalla painolla ja tuntui niin hyvältä. Meitä ei ees pahemmin haitannut Pyryn inttiin menokaan heinäkuussa. Mä oon ihan mielettömän onnellinen ja kiitollinen et oon saanu noin ihanan ja hienon ihmisen mun elämään. 

Kesällä myös tipahti postiluukusta kirje, jossa kerrottiin että mut oli valittu opiskelemaan liiketaloutta ammattikorkeeseen. En meinannu millään uskoa, koska mun panostus pääsykokeisiin oli ollu ihan olematon. Olin niin innoissani, että pääsin opiskelee! En varmasti ikinä oo oottanu niin paljon koulun alkua.

Alkusyksy oli ihan yhtä hulinaa; aloitin opiskelut, lopetin työt Hesburgerilla, sairastin kolme nielurisatulehdusta, aloitin työt Kiekkoreippaan kanssa, muutin omaan kotiin... Välillä jo tuntui että mistään ei tuu mitään, kun koko ajan oli meneillä miljoona eri hommaa. Mutta kaikki hommat sain kuitenkin hoidettua hyvin. :)

Koko vuosi meni ihan törkeen nopeesti ja oon niin kiitollinen kuluneesta vuodesta. Erityisen kiitollinen oon tosta ihanasta ihmisestä ja tästä yhteisestä puolesta vuodesta. Tää vuos on ollu ehdottamasti elämäni parhain tähän mennessä. ♥ Ei taida ensi vuodestakaan tulla yhtään hullumpi. Tammikuussa heti Prahan matka Pyryn kanssa ja luvassa on vähän uusia kuvioita töiden suhteen. Mutta nyt keskityn juhlistamaan uutta vuotta hyvässä seurassa!

Hyvää uutta vuotta teille kaikille!

Hyvää joulua!



Mun loma alkoi kunnon siivouksella, jonka jälkeen keskityin vaan rentoutumaan ja lomailemaan Pyryn ja perheen kanssa. Lauantaina vietettiin kotikotona ennenaikainen joulu ja sunnuntaina lähdettiin ajamaan Kuopioon. Kuopiossa nautittiin Pyryn kanssa kahdestaan hotelliyöstä ja sen jälkeen ajettiin Rovaniemelle. Reilu 800 kilometriä tuli ajettua ja huomenna luvassa toinen samanlainen matka. Ainakin istumalihakset treenaantuu... :D

Koko joulu on mennyt niin nopeasti ja mukavasti. Tää on ehdottomasti ollut paras joulu ikinä. ♥ Vaikka täällä Pyryn isovanhemmilla onkin ollut tosi mukavaa niin ihanaa päästä huomenna omaan kotiin ihan vain Pyryn kanssa kahdestaan. 

Täytyy nyt tietenkin vähän puhua joululahjoistakin... Paras joululahja oli ihan ehdottomasti se, että Pyryn intti on ohi! Saatiin lahjaksi myös matkarahaa Prahaa varten, suklaata, lakanat ja kaikkee muuta kivaa. :) Sain vihdoinkin Pauli Aalto-Setälän Innostus-kirjan ja nyt vain odotan sopivaa hetkeä että pääsisin lukemaan sen. Lahjojen määrän perusteella oon kyllä ollut tosi kiltti tyttö tänä vuonna!

Haluun toivottaa vielä teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! :)

Fiilis on niin muikee


Tiedättekö sen tunteen, kun vaan istahat alas hetkeks ja et sen kummemmin edes mieti mitään, mutta alkaa väkisinkin hymyilyttämään? Mulla nimittäin on just sellainen fiilis! En osaa tarkemmin ees sanoa miks tuntuu näin saakelin hyvältä. Jotenkin vain tuntuu, että kaikki asiat vaan luistaa niin hyvin omalla painollaan. Asiaan varmasti vaikuttaa aamujen väheneminen inttileskenä. Enää 9 aamua jäljellä ja sen jälkeen Pyryn intti on ohi!

Yks asia myös pistää hymyilyttää, nimittäin kuukauden loma! Viimeks 15-vuotiaana on ollut putkeen kuukauden loma ja edellinen viikon loma on tainnut olla viime jouluna? Aattelin niin nauttia lomasta ja pistää työt kokonaan sivuun. Tulispa se perjantai jo nopeesti!

Oi nam, joulutorttuja!



Tehtiin muutama viikko sitten jo joulutorttuja ja pipareita Pyryn kanssa. Meillä oli vähän erilaiset mielipiteet hillon suhteen. Mun mielestä hillo kuuluu laittaa taitosten päälle ja Pyryn mielestä taas taitosten alle... Tultiin siihen lopputulokseen, että olkoon alla tai päällä niin samalta maistuu! Joulutortut on ehdottomasti mun lemppareita jouluna. Joulutorttu ja glögi on sellainen yhdistelmä, mistä en ikinä kieltäydy!

Kävin porukoilta hakemassa jokunen tovi sitten mun omia joulukoristeita ja hupsista niitä oliki jo kertynyt mukavan iso kassillii. Mun mielestä on kiva vähän laittaa jouluu kotona ja varsinkin kynttilöitä löytyy mun kämpän joka nurkasta! Mun mielestä on kuitenkin turha laittaa joulukoristeita ennen joulukuuta, koska mä ainakin kyllästyn niihin helposti. Nyt kuitenkin jo joulukuu niin voi alkaa pikku hiljaa ripottelemaan joulukoristeita ympäri kämppää! :)

Vihdoinkin voi ottaa iisisti

Viime kuukaus meni älyttömässä kiireessä töitä ja kouluhommia tehden. Jos jotain hyvää pitää hakea, niin ei ollut ainakaan vapaa-ajan ongelmia. 

Viime keskiviikon jälkeen on vihdoin ollu aikaa tehä muutakin. Oli niin kiva viikonloppu kun jaksoi tehä jotain eikä vaan maata sängyssä ja ladata akkuja. Sunnuntaina jopa innostuin leipomaan porkkana-sämpylöitä ja vadelmavalkosuklaakakun! Tehtiin viel sämpylöistä kunnon hampparitkin Pyryn kanssa ja oli niin hyvää, että pakko tehdä niitä tänään uudestaan. ;)

Hassua miten pelkkä porkkanasämpylöiden leipominen saa niin hyvälle mielelle! Ja ne porkkanasämpylätkin tais maistuu aika hyvälle, kun ainoastaan kaks sämpylää jäi enää seuraavalle päivälle. 

Huomenna tapahtuu taas uutta ja jännittävää työrintamalla. Mä niin innostun kun pääsee tekemään jotain sellasta mitä ei koskaan ennemmin oo tehnyt. Huomisen jälkeen oon taas yhtä kokemusta rikkaampi kun pääsen pitämää kurssin bloggaamisesta! :)

Voin piiloutua piilopaikkaani


Nyt on neljä viikkoa takana omillaan asumista ja oon niin rakastunut tähän asuntoon. 22,5 neliön asunto saattaa kuulostaa monen mielestä rotan loukulta, mutta tää on aivan ihana! Heti muuton jälkeen tää tuntui ihan omalta kodilta ja nyt mua ei meinaa saada täältä pois millään. Vihdoinkin on oikeesti oma rauhallinen paikka, jossa on hyvä olla.

Kerrankin on saanu sisustaa ihan täysin oman mielen mukaan eikä oo tarvinnu piitata kenenkään muun mielipiteestä. Tein ihan mahtavia löytöjä kirppareilta ja porukoiden autotallista ja tietty ikeasta, joita varmaan tuun esittelee myöhemmin postauksen merkeissä. Nyt on kämpässä kaikki paikoillaan ja näyttää niin kivalta! Enään puuttuu vaan tuparit! ;)

Swägä on nii mehuu


Tommonen nuori mies pyysi, että mentäis tekee pieni kuvausreissu ja maailman parhaana siskona lähdin sitten kuvaamaan. Jos haluut nähä lisää kuvia tosta jäbästä, niin @aaroonnelainen seurantaan instagramissa!

Hymy ei hyydy millään!


Välikuolema koettu, nimittäin ensin iski nielurisatulehdus ja heti perään angiina. Reilun kolmen viikon sairastelut ja neljä antibioottikuuria alkaa olla vihdoin takana, onneksi. Täytyy kyllä sanoa, että nyt oli rankin tauti ikinä ja meinasin jo tilailla hauta-arkkua, mutta elävien kirjoissa ollaan taas.


Mutta nyt kyllä jaksaa hymyilyttää, nimittäin viikon päästä tähän aikaan asun jo omassa asunnossa! Viime viikko menny pakkailujen parissa ja moneen kertaan oon miettiny, että kuin saakelisti voi olla ihmisellä tavaraa, huhhuh. Jotta muutettavaa ois entistäkin enemmän, käytiin jo ikeastakin hakemassa monta kassillista tavaraa. Että kaikki innokkaat muuttajat saa tulla auttamaan! :D

Puol vuotta etsin asuntoa ja vihdoin löyty aivan täydellinen. En malta oottaa, että pääsen sisustamaan ja laittamaan omaa kotia kuntoon. Enkä malta oottaa niitä rauhallisia aamuja omassa kodissa Pyryn kanssa. 

Ps. Vaikka mekkokelit onkin ohi, oli pakko esitellä mun lempimekko.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan


Meinasin jättää amiksen kesken monta kertaa, koska tuntui etten vain osaa ja kehity. Onneksi kumminkin jaksoin jatkaa ja nyt voin sanoa, että osaan paljon asioita ja oon hyvä siinä mitä teen. Suurin kiitos kuuluu työkaverille, joka antoi mulle mahdollisuuden näyttää mun osaamisen, koska silloin tajusin pystyväni oikeisiin töihin. Vaikka työt sujuukin melkeinpä loistavasti niin todistuksessa myös 2,72 keskiarvo pistää mut hymyilemään! Arviointi oli 0-3.

Valmistujaisten kunniaksi pidettiin kunnon juhlat sukulaisille ja tuttaville. Pöytä notku hyvästä ruuasta ja kakuista, namnam. Oli kyllä hyvät juhlat! Siitä kuuluu iso kiitos vanhemmille. Juhlista on jo kuitenkin kolme kuukautta, mutta vasta nyt sain aikaiseksi tilattua kiitoskortit. Operaation huipennus eli postitus oottaa vielä vuoroaan. No ainakin on jo kortit olemassa… Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?


Kun heräät, muista mennä kouluun


Noi kuvat on otettu juuri ennen ensimmäistä koulupäivää 12.8.2002. Hassua, että aika kuluu niin nopeasti. Muistan edelleen hienot pinkit housut, paidan ja repun, jotka oli ostettu valmiiksi koulun alkuun. Muistan myös kuinka jännittävältä tuntui kävellä ensimmäistä kertaa yksin kouluun. Äitin kanssa oltiin harjoiteltu reitti moneen kertaan ja odotin innoissani että pääsee yksin kävelemään kouluun. Olin jopa sanonu äitille ennen lähtöä, että ei tarvi tulla puskiin vakoilemaan.


Hain opiskelemaan liiketaloutta fiiliksillä että en nyt muutakaan keksi, mistä olisi hyötyä. Yhtäkkiä oli jo pääsykokeet, johon olisi pitänyt lukea ainakin 100 sivua tekstiä ja arvatkaa kuka alkoi lukemaan materiaaleja vasta pääsykokeita edeltävänä iltana… Heitin jo rukkaset siinä vaiheessa tiskiin. Tuntui, että isoin panostus oli paidan silitys ennen pääsykokeita.

Pääsykokeista jäi kuitenkin hyvä fiilis. Olin varma, että jos pääsen se on tarkoitettu mulle, mutta jos en ni sit se ei oo mulle tarkotettu. Heinäkuussa selkis, että lähden opiskelemaan liiketaloutta ja siitä lähtien oon oottanu innoissani koulun alkua. Tuntuu ihan samalta kuin 12 vuotta sitten: koululaukku, penaali ja vihkot hommattu, vatsassa on perhosia ja hymy huulilla. Oon niin valmis uusiin juttuihin!

Luotu ajamaan

Viime toukokuussa sain ajokortin ja sen jälkeen on tullutkin kivasti kilometrejä mittariin. Yksi parhaista kesäreissusta oli tän kesän mun ja Arnoldin roadtrip! 






Aloitettiin roadtrip kaameessa rankkasateessa, ihanaa… Rankkasateesta kumminkin selvittiin hiljaa köröttelemällä ja lopulta päädyttiin Turkuun serkun nurkkiin pyörimään. 



Mikä ois voinu olla mukavampaa kuin nauttia jäätelöä kauniina hellepäivänä aurajoen rannalla hyvässä seurassa? Ei ainakaan sillä hetkellä ois voinu tuntua mikään mukavammalta! Matkan kuitenkin täytyi jatkua ja seuraavana kohteena oli Pori ja Yyterin hiekkarannat.





Ajantaju katosi kokonaan rannalla ja seuraavaks olikin jo kiire syömään ennenkuin ravintolat meni kiinni. Onneksi kuitenkin ehdittiin ihan hyvin syömään ja sen jälkeen oli mukava nauttii hotellin sängystä. :p



Viimeisenä saavuttiin Tampereelle, jossa päästiin heti shoppailemaan. Illalla nautittiin hyvästä ruuasta ja lämpimästä kesäillasta tammerkosken rannassa. Siihen oli täydellistä päättää roadtrip. Neljän päivän miniloma meni ihan liian nopeesti, mutta toisaalta oli kiva palata kotiin toipumaan reissusta. 

Oli niin hienoa tehdä pikkuveljen kanssa tollainen reissu, koska ei tiedä taas milloin seuraavan kerran päästään reissuun yhdessä. Taas tuli lisää hyviä muistoja mitä muistella sitten keinutuolissa vanhana... :)

Taas tieni löysin tänne

Vihdoinkin täällä. Yksi viisas ihminen sanoi keväällä että en voi antaa yhtään enempää kuin mulla on annettavaa. Se lause sai mut tajuamaan jotain… Tuntui ettei mulla ollut enään mitään annettavaa minkään suhteen. Pakko oli pistää asiat uudestaan tärkeysjärjestykseen ja se kannatti. Rankasta keväästä kesti hieman toipua, mutta vihdoinkin on aikaa ja jaksamusta tehdä niitä asioita joista oikeasti tykkää. Blogin pitäminen on yks niistä asioista joista oikeesti tykkään ja sitä aion jatkossakin tehdä.

Kaikkea jännää on tapahtunut tässä puolen vuoden aikana ja aion kertoo niitä teille myöhemmin!

Perhe on aina paras ♥

Varattiin jo aikoja sitten perheen yhteinen hiihtolomareissu Tallinnaan. Koko matka meinasi peruuntua, kun oltiin Arnoldin ja iskän kanssa kaikki kolmestaan kipeinä vielä muutama päivä ennen reissua. Onneksi flunssasta selvittiin, vaikka puolikuntoisena matkaan lähdettiinkin. Olin odottanut niin innoissani matkaa, ettei mua olis mikään saanu jäämään kotiin. Pitkästä aikaa oltiin yhdessä perheen kanssa ja olin ihan unohtanut kuin hauskaa niiden kanssa on! 


Laivalla oli ihan mieletön trubaduuri esiintymässä ja istuttiin koko ilta sitä kuunnellessa. Yöllä esiintyi Sanni ja siellä jatkettiin hauskanpitoa. Seuraavana päivänä kun piti lähteä jonottomaan Titanic –näyttelyyn niin kieltämättä olisi tehnyt mieli vain mennä jonnekin nukkumaan. Onneksi äiti piti päänsä ja mentiin näyttelyyn, koska se oli mielenkiintoinen ja tuli monta ahaa-elämystä!




Nautin reissusta ihan älyttömästi ja se sai mut niin onnelliseksi! Että oon onnellii kun mulla on niin ihana perhe! ♥ :) 

On hyvä aika alkaa taas hengittää



Muutamat viikot on ollu yhtä selviytymistä. Ihan hullun pitkiä työpäiviä ja huonosti nukuttuja öitä takana. Bussista myöhästyminen ja vesisateessa kävely sai mut romahtamaan. Tuntuu niin naurettavalta olla vähän väliä tässä samassa tilanteessa. Nyt on pakko ottaa rennosti, hengitellä syvään ja kuunnella omaa mielenterveyttä. 



Toi teksti saa mut miettimään mun elämää enkä haluu, että tää jatkuu selviytymistarinana vaan seikkailuna. Asialle täytyy nopsaan tehdä muutos ja aloitan töitten vähentämisellä. Tän viikon ajattelin ottaa kevyesti ja antaa itelle enemmän omaa aikaa. Nyt aloitan hyvän musiikin kuuntelun ja löhöilyn sohvalla! Suosittelen näitä kuunneltavaks kaikille. ;)

Vance Joy - Riptide

MAGIC! - Rude

Klingande - Jubel

Raappana - Muutoksii feat. Asa